Veikkaan että tällä tyylillä tehtyjä liitoksia ei ihan joka päivä nää, mutta näin mie olen ne tottunu tekemään. Pikkasen työläämpi, mutta huomattavasti pitkäikäsempi liitos.

Kuori riittävän pitkä pätkä vaippaa pois ja varo ettet katko säikeitä.

Juota kaapelin vaippa tasaisesti joka puolelta. Ei onnistu ihan pienillä elektroniikka kolveilla, mutta ei onnistu ylipäätään liittimien teko niillä. Tehoa pitää olla riittävästi, että juotos on nopea, eikä aiheuta liittimelle vahinko. Pienellä kolvilla joutuu lämmittämään pitkään. Jos liitin on valkoisella muovieristeellä, on naarasliittimen paikalleen laittamisesta hyötyä. Keskipinni pysyy suorana.

Katkaise juotettu vaippa 8-10mm päästä kuoren reunasta ja juota kuumakarva. Katkaisu onnistuu ilman erikoistyökaluaja ihan mattoveitsellä, mutta ei oo voimalaji. Sivuleikkurit ruttaa vaipan soikeeksi, älä siis käytä niitä.

Pujota liittimen ”hylsyosa” oikeinpäin kaapelin päälle ja kutistesukka myös, jos on niin pientä ettei mene liittimen yli. Kierrä liitin johdon päälle niin pitkälle kun se menee. Juota kuumakarva kiinni ja katkaise ylimääränen, sekä siisti kärki sellaiseksi että se menee naarasliittimeen kevyesti painamalla. Liitos pitää olla kumminkin napakka.

Tässä vaiheessa voi juotosnesteestä olla apua. Se kun putsaa liittimen pinnan ja helpottaa tinan tarttumista. Juota liitin reijän läpi koaksiaalin vaippaan molemmin puolin liitintä.

Kierrä liittimen hylsy paikalleen ja laita liittimen liitoskohtaan kutistesukkaa. Itse käytän liimalla varustettua sukkaa ja vulkanoituva teippi sopii hommaan myös.