Kaapelit ja sähköisen puoliaallon mitta

Sähköisen puoliaallon mitta on asia johon liittyy paljon uskomuksia. Yleisin ehkä se, että antennikaapelin pitää olla sen tai sen kerrannaisen mittaiden. Olen keskustellut aiheesta lukemattomien henkilöiden kanssa joista toiset ovat sitä mieltä että pitää olla ja toiset taas ettei ole merkitystä. Haittaahan siitä ei ole, se on selvä. Henkilöistä jotka ovat sanoneen ettei kaapelin pituudella ole muuta merkitystä, kuin vaimennus, on heistä eräs ollut Digitalla töissä, joten esim. hänen sanomisiaan ei minulla ole syytä sivuuttaa. Muitakin on, esimerkiksi pitkänlinjan harrastajia. Heidän mukaan on minulle tullut vankka käsitys mihin tuota sähköisen puolen aallon mittaa tarvitaan.

Sähköisen puolenaallon tai sen kerrannaisen mittainen kaapeli toistaa radion päässä antennin impedanssin samanlaisena kuin se antennissa on. Eli kun antennia viritetään on syytä käyttää siihen oikean mittaista johtoa. Kun antenni on viritetty, ei edustamani koulukunnan mukaan ole enää merkitystä minkä mittainen kaapeli radion ja antennin välillä on. Toki kaapelia ei kannata ylimääräistä laittaa sen aiheuttaman häviön takia.

Jos tietää että nostaa antennia ylöspäin vaikkapa puolen vuoden päästä, ei tuosta ylimääräisestä kaapelista niin suurta haittaa ole, että sitä kannattaisi pätkiä ja tehdä liitoksia. Hyvin tehty liitos laadukkaalla liittimellä ei lisää vaimennusta, mutta liitoksessa on aina se riski, että kuoren alle pääsee vettä. Kaapelin vaippa imee vettä itseensä todella hyvin ja se tietysti aiheuttaa hapettumaa ja kaapelin laatu kärsii. Liitos pitää aina suojata kosteudelta hyvin. Itse käytän liimallista kutistesukkaa sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Saatavuuskin on hieman parempi kuin vulkanoituvalla teipillä. Aika näyttää toimiiko se niinkuin odotan sen toimivan. Olen lukenut väitteitä, että jonkin kaapelin keskieriste myös imisi kosteutta, mutta selkeää näyttöä väitteen tueksi ei ole silmiini osunut. No imi tai ei, niin sama liittimen kosteudelta suojaus toimii siinäkin.

Kun ajattelee antennin virittämistä maalaisjärjellä, niin tulee hyvin äkkiä siihen johtopäätökseen, että sitä ei voi tehdä missään muualla kuin antennissa. Swr on mahdollista saada kohdalleen kaapelia pätkimällä, mutta se ei ole antennin virittämistä. Siinä huijataan radiota luulemaan että antenni on vireessä. Qso ei kulje jos antenni ei ole vireessä vaikka swr:ät olisikin kohdallaan. Swr ei tietenkään ole ainoa asia jota antennin virittämiseen tarvitaan, mutta se on halpojen mittareiden takia muodostunut kansanomaiseksi käsitykseksi antennin vireessä olemisesta.

Antennin impedanssi olisi syytä olla liki se 50Ω(ohmia) niin kuin kaapeli ja radiokin. Joissakin antenneissa ns. ugly balun on tarpeen ja joissakin se sotkee impedanssin poskelleen. 75Ω kaapeli aiheuttaa jonkinverran häviötä ja helposti saatava tv-koksi on yleensä luokattoman surkeeta laadultaan joka aiheuttaa häviötä lisää. Kannattaa siis käyttää laadukasta 50Ω kaapelia ja mielellään paksua jotta häviöt on mahdollisimman pienet.

Kaapelin tiedoista löytyy myös häviö/metri jolla kaapeleita voi sen osalta vertailla. Joitakin laskureitakin tähän hommaan netistä löytyy. Häviö muuttuu taajuuden mukaan, joten kannattaa verrata samalla taajuudella ilmoitettua lukemaa. Alla olevassa taulukossa on taajuutena 400MHz siksi, että se tuntu olevan ainoa taajuus jolle lukema löytyi jokaiselle helposti kotimaasta saatavalle kaapelille. Myös tehonkesto alenee kun taajuus nousee, mutta sillä ei ole Cb-radioissa merkitystä. Vhf ja Uhf taajuuksilla vaimennuksen ja tehonkeston merkitys on jo suuri ja esim. Rg kaapelit kannattaa suosiolla unohtaa. Toki suosittelen unohtamaan Rg58 11m bandillakin. Valmistajasta riippuen, löytyy Rg kaapelia samasta luokattoman huonoa sarjasta kuin tv-koksiakin

Antennin viritys onnistuu sähköisen puolen aallon tai sen kerrannaisen mittaisella kaapelilla. Kun antennin impedanssi toistuu samanlaisena radion päässä kaapelia, näkee mittarikin sen todellisen antennin vireyden ja säädöt kohdistuvat antenniin, eikä antennin ja kaapelin yhdistelmään. Sähköisen puolenaallon mitta lasketaan allaolevan kaavan mukaan.

300/taajuus MHz:nä/2x kaapelin nopeuskerroin= mitta metreinä.

Esimerkki

  • Ch 20 taajuus 27.205MHz
  • Kaapelin nopeuskerroin 0,85(airborne5)

300/27.205/2×0,85=4,68663848557m (4686mm) eli 468,6cm

Vireessä oleva antenni ja hyvälaatuinen kaapeli on se, mihin kannattaa panostaa. Ne kun vaikuttaa myös vastaanottoon, mitä esim. lähetystehon nosto ei tee. Nopeuskertoimen osalta suurempi luku on merkki hyvästä kaapelista. Pieni haviö ja suuri nopeuskerroin on lukuja joita kannattaa tavoitella, mutta ei tietenkään ole mikään autuaksi tekevä asia. Radioasema koostuu monesta komponentista jotka on oltava kunnossa. Antenni ja kaapeli ehkees ne tärkeimmät.

Tietolähteet taulukon alla.

KaapeliPaksuus(ulko)Paino/mVaimennus dB/100m/400MHzNopeuskerroinSähköisen puolenaallon mitta 27.205MHz
RG584,95mm38g36dB/100m0.663639mm
RG213 U9,5mm(10,3mm??)156g14,5dB/100m0.663639mm
RG214 A/U10,8mm200g14,5dB/100m0.663639mm
Airborne 55mm23,5g18,38dB/100m0.854687mm
Airborne 1010,3mm70g7,2dB/100m0.874796mm
Aircell 55mm36g19,3dB/100m0.824521mm
Aircell 77,3mm72g13,2dB/100m0.834576mm
Aircom premium10,2129g7,3dB/100m0.854687mm
Ecoflex 1010,2mm103g8,4dB/100m0.854687mm
Ecoflex 15 plus14,5mm200g5,3dB/100m0.864741mm
Heatex 10 standard10mm131g8,4dB/100m0.854687mm
Heatex 10 plus10,2mm103g8,4dB/100m0.854687mm
Heatex 15 plus14,6mm200g5,3dB/100m0.864741mm
H1555,4mm41,5g19dB/100m0.804411mm
Ultraflex 77,3mm69g11.8dB/100m0.834576mm
Ultraflex 1010,3mm130g8,31dB/100m0.834576mm
RF 1/2"16mm230g4,44dB/100m0.804411mm

Tietolähteet:

http://www.prepostt.com/tuotteet.html?id=28889/

https://www.rfparts.com/coax/heliaxcoax/heliax-12inch.html

http://www.messi.it/en/catalogue/50-ohm-professional-cables-/cables-full-list-.htm

http://www.kabel-kusch.de/Koaxkabel/kabel.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koaksiaalikaapeli

http://www.paratronic.fi/